maanantai, 23. maaliskuu 2009

no joooh... jatkoa edelliseen...

Näin apinaa koijjataan... mahtava viikonloppu takana,,, tämän eksän kanssa meinaan... perjantaina tavattiin ja tänään sunnuntaina lopetetiin veivaaminen... viikonloppuun mahtui jälleen itkua, naurua, yhdessäoloa ystävänä sekä seksiä.. vierekkäin piti nukkua myös tuleva yö... mutta toisin kävi... SrSk liiti kovaa ja korkealle, mutta tuli alas kuin rukkanen... tosin aika helevetin paljon kovempaa, kuin oli ylös noussut... vain yksi viesti voi romuttaa kaiken... "suunnitelmaan muutos.. nyt joudut viettämään illan ilman minua... "  Saatanan eksä 11 vuoden takaa oli ilmaantunut kuvioihin... ilmeisesti susiaitaan on jostain tullut reikä, kun moisia luopioita pääsee reviirilleni...

En tiedä miksi tämä kaikki on niin vaikeeta... Minulla on kyseistä ihmistä kohtaan tunteita, syvällisiäkin. mutta silti tiedän, että meistä ei voi olosuhteiden pakosta tulla mitään... sillä en ole valmis alkamaan vieraiden lasten isäksi. Vaikkakin kyseiset lapset ovat loistopakkauksia... vaikka isä onkin täysi mulukku! tuntuu erittäin pahalta tunnustaa, mutta jos lapsia ei olisi, niin minä olisin löytänyt elämäni naisen... mutta kun ei!!! helevatan helevata... ja irtilaskeminenkin on liian vaikeeta... koskee tekee niin tai näin... *lähtee etsimään viisasten kiveä, jolta löytyisi vastaus mikä olisi oikea ratkaisu tähän tilanteeseen... *

keskiviikko, 11. maaliskuu 2009

vitun vittu.... ja vittu

elämä potkii taas päähän täällä susirajalla... vitutuksen määrällä ei ole taas rajaa... ollaa vehdattu ja pelleilty tämän erään ihmisen kanssa tässä kohta jo puoli vuotta... koitettu olla yhdessä ja erossa... nyt jälleen erossa, mutta silti yhdessä... ei vittu tässä ole mitään järkeä... Saatanan saatana..  sydän huutaa tuskaa ja itkee verikyyneleitä, mutta järki sanoo, että parempi näin... kuitenkin tiedän, jotta tästä tule yhtään mitään... kerpeleen perkele!! ilmoittaudun jonoon saunan taakse, josko tämä paska sitten jo helpottaisi...

perjantai, 20. helmikuu 2009

Valintojen maailma...

Nyt alkaa SrSK:ta vituttamaan melkoisesti... pitääkö ihmisen olla todella näin tyhmä???? pohjustuksena halukkaat voi lukea tarinan Susirajan elämää... ei niin helppoa... kaikki tämä pohjautuu nyt tähän hetkeen...

 

Parhaillaan kyseinen nainen on kylässä tämäm pillunperässä ajaneen jankterin luona, sillä laitoin meidän suhteelle pisteen tuossa männä viikolla... nyt vituttaa moinen asia aivan tuhottomasti. En tiedä miksi... vaikka tiedän, että meistä kahdesta ei voi tulla ikinä mitään niin silti mä kaipaan tätä ihmistä liiikaaa!!!!!

 

Uppoutuu kaljan ääreen miettimään syntyjä syviä ja koittaa saada tilanteeseen jonkin ratkaisun...

torstai, 5. helmikuu 2009

heh hee...

Vittulan väki, täällä jälleen öhötetään...

Elämä Susirajalla on jatkanut kulkuaan omassa uomassaan ja tuonut mukanaan vähän yhtä ja toista... työt loppuivat tossa vuoden vaihteessa ja nyt eletään sit vapaana työtätekevänä päättötyötäkirjoittavana opiskelijana...

Tossa vuoden vaihteessa meinasi SrSK:n elämä myllääntyä ihan aikuisten oikeasti kun lankomies alkoi säikyttelemään... taitaa olla henkeen ja vereen tosiaan maanviljelijä, kun ei pellolle kaikki kasvit sopineet, niin päätti istuttaa yhden sellaisen päähänsä... ei ollut porkkana eikä lanttukaan, mikälie vesimeloonin serkkupoika. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja päästiin vilistämään tukka putkella pitkin sairaalan käytäviä... (molemmat ajettiin päät kaljuiksi)... itteeni harmittaa vaan kun toinen saa juosta reikä päässä nyt hetken aikaa... dääm... mäkiin haluun... rokkitähdeksi ;)

Juupapa juu... nyt siis viikot mennyt vallan mainiosti remonttia tehdessä. Omasta murjusta kun sai asuttavan, niin on jo aika siirtyä seuraavien projektien kimppuun...  mutta nyt pitää varmaan lähtee nukkumaan, jotta aamulla jaksaa lähtee kokemaan susiansat... pitäs saada kesytettyä itelle uusi lemmikki ;)

 

sunnuntai, 30. marraskuu 2008

Susirajan elämää... ei niin helppoa...

Elämä täällä Susirajalla on mennyt omalla painollaan... SrSK on temmeltänyt mielinmäärin ja kerinnyt härvätä yhtä ja toista. Ja samalla saanut omat asiansa sekaisin kuin seinäkello...

SrSK tapasi tässä muutama kuukausi sitten erään ihmisen,, muutaman kahvittelu kerran jälkeen huomasin oikeestaan asuvani hänen luonaan... kaikki tuntui hyvältä, olin syvästi ihastunut ja melkeinpä rakastumassa... Sitten luurangot astuivat ulos kaapista ja SrSK:n elämä meni muutamasta viestistä sekaisin... menneisyydestä paljastui ikäviä ja todella satuttavia asioita.. Luottamus ihmisiin meni täysin.. yhteiselon jatkaminen tapaamani ihmisen kanssa oli vaakalaudalla.. pitkällisen vatkauksen jälkeen päätimme yhteistuumin jatkaa eteenpäin laajennetun ystävyyden merkeissä.. ystävyys on laaja käsite, jokainen tehköön asiasta omat tulkíntansa... Asiat sovittiin ja päätettiin että elämässä pitää avata muitakin vastaantulevia ovia... viikonloppuna tämän toisen ihmisen elämässä oli kaksi kertaa tilaisuus avata ovia... ensimmäinen kerta sattuin SrSK:hon kovasti.. tavalla jota itsekkin säikähdin jälkeen päin ja jolla sain säikäytettyä erään hyvän ystäväni...  Nöyrin anteeksi-pyyntö siitä! (henkilö, jolle anteeksipyyntö on osoitettu tietää kyllä...)

Ensimmäisen oven avauksesta selvittiin loppujenlopuksi suhteellisen pienin henkisin vammoin... ja eikun toista ovea kohti. SrSK oli eilen tälle kyseiselle henkilölle kuskina illalla ja vei hänet paikalliselle ABC-marketille kahvittelemaan erään varteen otettavan seuralaisen kanssa... Tämän jälkeen SRSK lähti kyläilemään toisen naikkosen luokse ja kahvittelun jälkeen oli aika lähteä liikenteeseen.. kuskina koko pitkä ilta. Kahvittelun aikana SrSK:n puhelin piippasi ja ystävältä tuli viesti; "tulkaa meille kämpälle.." noo lähdettiin liikkeelle ja mentiin.. paukkasin sisään omalla avaimella kuten asiasta oli sovittu... ensimmäinen havainto, jotta vieraat kengät eteisessä... (olivat muuten pienet omien nelivitosten rinnalla.. ) joten vieras oli asunnosssa.. ei kun takki narikkaan ja tulta päin.. olohuoneeseen ja kättelemään... Siellä he istuskelivat vierekkäin... Ystäväni ja vierasmies.. sisälläni myllähti, mutta tyyni ulkokuori peitti kaiken alleen... yleistä tarattelua jne. sekä tietenkin piilovittuilua... No kahvihammasta kolotti jälleen joten ei kun keittiöön kahvinkeittoon... Ystäväni seurasi perästä, olevinaan sitsua hakemaan jääkaapista. Kuiskasi korvaan, miltä tuntuu,... pitkän harkinnan jälkeen sain kakistettua ulos, että kait mussa asuu sisällä joku pieni masokisti... muutapa ei tarvittu... helevetin moinen naurunremakka keittiöstä ja pusu ystävältäni.. Siinä sitten kahvittelin ja lueskelin lehtiä... tarattelin toisen kaverin kanssa,,, Ystäväni istuskeli olohuoneessa ja yritti jutella jotakin vieraan kanssa... eipä aikaakaan kun vieras lähti ulos savukkeelle... ystävä hilautui keittiöön ja sanoin menevänsä juttelemaan vieraan kanssa tupakalle,,, aikaa meni noin puolisen tuntia kun ovíkello soi ja menin avaamaan... Ystäväni seisoi ovella... YKSIN! siinä sitten ihmettelemään, jotta mihis vieras katosi... Ystäväni sanoi laittaneensa herran kotia ;D... Siinä vaiheessa tyynen ulkokuoren alla repesi iloiset HURAA!!- huudot... Eikun keittiöön istumaan ja Ystävä syliin... kylläpä oli ihana ilta edessä.. Oli kyseinen vieras hieman kiukkunen moisesta kohtelusta... oli ajanut kuitenkin pillun perässä reilut kaksisataa kilometriä, eikä saanut kuin kupillisen kahvia ja rukkaset... Ystäväni puhelin piippasi tiiviiseen tahtiin läpi yön.. luettiin viestejä yhdessä ja naurettiin... kyseistä vierasti vitutti melkein yhtäpaljon kuin oravaa, jonka käpy on umpijäässä...

Piti sitten laittaa viesti kaverille joensuun suuntaan, jotta mitä tekisit ja kuinka paljon vituttaisi, jos ajaisit 200 kilsaa pillun perässä naisen luo ja kahvikupin jälkeen saisit pakkien kera lähteä takaisin kotia päin... vastuaksena tuli; veisin oven mennessäni ja paskoisin muistoksi postilaatikkoon ;) että näin..

tänään SrSK alkaa tekemään muuttoa, koska asunto on vihdoin ja viimein valmiina neljän kuukauden uurastamisen jälkeen... kylläpä tuntuu hyvält, kun pääsee laittamaan omaa ensimmäistä kotia kuntoon... JESH!