Elämä täällä Susirajalla on mennyt omalla painollaan... SrSK on temmeltänyt mielinmäärin ja kerinnyt härvätä yhtä ja toista. Ja samalla saanut omat asiansa sekaisin kuin seinäkello...

SrSK tapasi tässä muutama kuukausi sitten erään ihmisen,, muutaman kahvittelu kerran jälkeen huomasin oikeestaan asuvani hänen luonaan... kaikki tuntui hyvältä, olin syvästi ihastunut ja melkeinpä rakastumassa... Sitten luurangot astuivat ulos kaapista ja SrSK:n elämä meni muutamasta viestistä sekaisin... menneisyydestä paljastui ikäviä ja todella satuttavia asioita.. Luottamus ihmisiin meni täysin.. yhteiselon jatkaminen tapaamani ihmisen kanssa oli vaakalaudalla.. pitkällisen vatkauksen jälkeen päätimme yhteistuumin jatkaa eteenpäin laajennetun ystävyyden merkeissä.. ystävyys on laaja käsite, jokainen tehköön asiasta omat tulkíntansa... Asiat sovittiin ja päätettiin että elämässä pitää avata muitakin vastaantulevia ovia... viikonloppuna tämän toisen ihmisen elämässä oli kaksi kertaa tilaisuus avata ovia... ensimmäinen kerta sattuin SrSK:hon kovasti.. tavalla jota itsekkin säikähdin jälkeen päin ja jolla sain säikäytettyä erään hyvän ystäväni...  Nöyrin anteeksi-pyyntö siitä! (henkilö, jolle anteeksipyyntö on osoitettu tietää kyllä...)

Ensimmäisen oven avauksesta selvittiin loppujenlopuksi suhteellisen pienin henkisin vammoin... ja eikun toista ovea kohti. SrSK oli eilen tälle kyseiselle henkilölle kuskina illalla ja vei hänet paikalliselle ABC-marketille kahvittelemaan erään varteen otettavan seuralaisen kanssa... Tämän jälkeen SRSK lähti kyläilemään toisen naikkosen luokse ja kahvittelun jälkeen oli aika lähteä liikenteeseen.. kuskina koko pitkä ilta. Kahvittelun aikana SrSK:n puhelin piippasi ja ystävältä tuli viesti; "tulkaa meille kämpälle.." noo lähdettiin liikkeelle ja mentiin.. paukkasin sisään omalla avaimella kuten asiasta oli sovittu... ensimmäinen havainto, jotta vieraat kengät eteisessä... (olivat muuten pienet omien nelivitosten rinnalla.. ) joten vieras oli asunnosssa.. ei kun takki narikkaan ja tulta päin.. olohuoneeseen ja kättelemään... Siellä he istuskelivat vierekkäin... Ystäväni ja vierasmies.. sisälläni myllähti, mutta tyyni ulkokuori peitti kaiken alleen... yleistä tarattelua jne. sekä tietenkin piilovittuilua... No kahvihammasta kolotti jälleen joten ei kun keittiöön kahvinkeittoon... Ystäväni seurasi perästä, olevinaan sitsua hakemaan jääkaapista. Kuiskasi korvaan, miltä tuntuu,... pitkän harkinnan jälkeen sain kakistettua ulos, että kait mussa asuu sisällä joku pieni masokisti... muutapa ei tarvittu... helevetin moinen naurunremakka keittiöstä ja pusu ystävältäni.. Siinä sitten kahvittelin ja lueskelin lehtiä... tarattelin toisen kaverin kanssa,,, Ystäväni istuskeli olohuoneessa ja yritti jutella jotakin vieraan kanssa... eipä aikaakaan kun vieras lähti ulos savukkeelle... ystävä hilautui keittiöön ja sanoin menevänsä juttelemaan vieraan kanssa tupakalle,,, aikaa meni noin puolisen tuntia kun ovíkello soi ja menin avaamaan... Ystäväni seisoi ovella... YKSIN! siinä sitten ihmettelemään, jotta mihis vieras katosi... Ystäväni sanoi laittaneensa herran kotia ;D... Siinä vaiheessa tyynen ulkokuoren alla repesi iloiset HURAA!!- huudot... Eikun keittiöön istumaan ja Ystävä syliin... kylläpä oli ihana ilta edessä.. Oli kyseinen vieras hieman kiukkunen moisesta kohtelusta... oli ajanut kuitenkin pillun perässä reilut kaksisataa kilometriä, eikä saanut kuin kupillisen kahvia ja rukkaset... Ystäväni puhelin piippasi tiiviiseen tahtiin läpi yön.. luettiin viestejä yhdessä ja naurettiin... kyseistä vierasti vitutti melkein yhtäpaljon kuin oravaa, jonka käpy on umpijäässä...

Piti sitten laittaa viesti kaverille joensuun suuntaan, jotta mitä tekisit ja kuinka paljon vituttaisi, jos ajaisit 200 kilsaa pillun perässä naisen luo ja kahvikupin jälkeen saisit pakkien kera lähteä takaisin kotia päin... vastuaksena tuli; veisin oven mennessäni ja paskoisin muistoksi postilaatikkoon ;) että näin..

tänään SrSK alkaa tekemään muuttoa, koska asunto on vihdoin ja viimein valmiina neljän kuukauden uurastamisen jälkeen... kylläpä tuntuu hyvält, kun pääsee laittamaan omaa ensimmäistä kotia kuntoon... JESH!